Tutkimushankkeet

Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoiminta tehdään laajuudeltaan ja kestoltaan vaihtelevissa tutkimushankkeissa, joissa työskentelee vuosittain noin 20-30 tutkijaa. Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoiminta on organisoitu tutkimushankkeiden aiheista ja tavoitteista rakentuvien painopistealueiden varaan, joissa kiteytyvät Nuorisotutkimusverkossa tehtävän tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja yhteiskuntavastuun keskeiset näkökulmat.

Tutkimustoiminnan painopistealueet

Säännölliset tiedonkeruut: Säännöllisten tiedonkeruiden avulla saavutetaan pitkäaikaista seurantietoa nuorista. Nuorisotyö, nuorisotoiminta, nuorten palvelut: Kiinnostus kohdistuu nuorten toiminta-ympäristöihin ja nuorille suunnattuihin palveluihin. Tyypillistä dialogi nuorisotyön ja -politiikan toimijoiden kanssa. Sukupolvisuhteet, elämänkulku, siirtymät: Painopistealueen tutkimuksissa tarkastellaan esim. sukupolvisuhteita, perhettä ja elämänkulun siirtymiä. Demokratia, yhdenvertaisuus, eriarvoisuus: Tarkastelukohteina esim. nuorten instituutiosuhteet, sosiaalisen elämän rakenteet (kuten etnisyys ja seksuaalisuus) tai sosiaalinen toiminta.

Painopistealueista kolme ensimmäistä ovat temaattisia.  Säännölliset tiedonkeruut puolestaan muodostavat Nuorisotutkimusverkoston pysyvän, sekä määrällistä, että laadullista seurantatietoa nuorista tuottavan kokonaisuutensa.

Hankkeiden jakautuminen painopistealueille vuonna 2020

Ympyräkuvio tutkimushankkeiden jakautumisesta painopistealueille vuonna 2020: säännölliset tiedonkeruut 5 hanketta (19%), nuorisotyö, nuorisotoiminta, nuorten palvelut 11 hanketta (35 %), sukupolvisuhteet, elämänkulku, siirtymät 7 hanketta (27 %) dekä demokratia, yhdenvertaisuus eriarvoisuus 7 hanketta (19 %).

 

    Sukupolvisuhteet, elämänkulku, siirtymät

    Tämän tiedon kentän kokoavana lähtökohtana on sukupolvisuhteiden, elämänkulun ja siirtymien moniulotteinen tarkastelu. Sukupolvia tutkitaan moninaisissa ympäristöissä ja merkityksissä, joihin kytkeytyy toisaalta neuvotteluja hyvää elämää koskevista käsityksistä, toisaalta materiaalisia olosuhteita ja ehtoja. Sukupolvinäkökulma kiinnittää huomion paitsi nuoruuden ikä- ja sukupolviin, myös kysymyksiin perheistä, ylisukupolvisuudesta sekä elämänkulun siirtymistä lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden jännitteissä. Elämänkulkua ja siirtymiä tulkitaan yhtä lailla yksilöiden kokemuksista käsin kuin sosiaalisina ja institutionaalisina prosesseina.

    Elämänkulun näkökulma merkitsee myös seuranta- ja pitkittäistutkimusasetelmien tuomista yhä vahvemmaksi osaksi Nuorisotutkimusverkoston tiedontuotantoa, jotta nuorten elämänkulun suuntia ja arjen katkoksia voidaan identifioida aiempaa monipuolisemmin.

    Tutkimustoiminta

    Demokratia, yhdenvertaisuus, eriarvoisuus

    Tämän tiedon kentän kautta tarkastellaan demokratian, yhdenvertaisuuden ja eriarvoisuuden kysymyksiä. Tutkimusaiheet koskevat nuorten elämän sosiaalisia rakenteita, kuten etnisyyden, seksuaalisuuden, perheen ja politiikan alueita, sekä sosiaalista toimintaa, kuten yhteiskunnallista vaikuttamista sekä elämää perheissä ja muissa lähisuhteissa. Tutkimushankkeita kokoava tiedonintressi kohdistuu nuorten erilaisiin instituutiosuhteisiin ja -käytäntöihin. Teoreettiset käsitteet – kansalaisuus, syrjäytyminen, syrjintä ja syrjäyttäminen, rakenne ja toimijuus, kehollisuus, vastarinta ja poikkeavuus – yhdistävät tämän tiedon kentän alla toimivia tutkimushankkeita. Tätä tiedon kenttää leimaavat monitahoiset arkaluontoisiin tutkimusaiheisiin liittyvät tutkimuseettiset erityiskysymykset.

    Tutkimustoiminta

    Nuorisotyö, nuorisotoiminta, nuorten palvelut

    Tässä tiedon kentässä kiinnostus kohdistuu nuorten toimintaympäristöihin ja palveluihin sekä näiden rakenteellisiin taustaehtoihin. Tarkastelun kohteena ovat yhtä lailla palvelujen luonne ja niiden paikka nuorisopolitiikan kentillä kuin niiden merkitys nuorille yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen tasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten asemaan, kansalaisuuteen, osallisuuteen ja toimijuuden ehtoihin sekä nuorten omaehtoisessa toiminnassa kuin nuorille suunnatuissa toiminnoissa. Laajemmin kyse on nuorten ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta sekä sen erilaisista ilmenemistavoista nuorten elämässä. Tavoitteena on tuoda näkyviin nuorten kokemusmaailma sekä tarve muokata nuorisotyön ja -politiikan lähtökohtia nuorten kannalta mielekkäiksi.

    Tämän tiedon kentän menetelmät vaihtelevat perinteisistä tiedonkeruun lähtökohdista kehittävään tutkimukseen ja toimintatutkimukseen. Osa-alueen tutkimukset toteutetaan usein dialogissa nuorisotyön ja -politiikan moninaisten kenttien kanssa.

    Tutkimustoiminta

    Säännölliset tiedonkeruut

    Nuorisotutkimusverkoston säännöllinen tiedonkeruu koostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka vastaavat sekä määrällisen että laadullisen nuoria koskevan ajankohtaistiedon tarpeisiin. Määrällisiä tiedonkeruuinstrumentteja ovat vuosittain toteutettava Nuorisobarometri, sekä vuorovuosittain julkaistavat Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus ja Nuorten elinolot -vuosikirja. Määrällisten tiedonkeruuinstrumenttien rinnalla jatkuu laadullisen seurantatutkimuksen mallintaminen Nuoret ajassa -tutkimushankkeessa (2014–2025).

    Tutkimustoiminta