Tutkimussarja nuorten kokemuksista korona-aikana on osoittanut koronaepidemialla ja rajoitustoimilla olleen suuria vaikutuksia nuorten arkeen, palveluihin ja hyvinvointiin. Myös julkisessa keskustelussa huolta on kannettu erityisesti lasten ja nuorten tilanteesta. Epidemian vaikutuksia on kotimaassa tutkittu esimerkiksi sosioekonomisen aseman, terveyden, etnisyyden, puoluekannan, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen mukaan, mutta toistaiseksi on julkaistu vähän tutkimuskirjallisuutta siitä, kuinka rajoitukset ovat koetelleet nuoria eri puolella Suomea. Tässä kirjoituksessa valaisemme nuorten kokemuksia korona-aikana erityisesti alueellisesta näkökulmasta.
Koronaepidemian hillitsemiseksi ja torjumiseksi asetetut rajoitukset ovat olleet ensisijaisesti alueellisia ja paikallisia. Paikallisella tasolla kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa oman alueensa tartuntatautien torjunnasta (Finlex 2016). Kesällä 2020 asetetun hybridistrategian mukaisesti Suomessa aluehallintovirastot (Avi) ja sairaanhoitopiirien koordinoimat alueelliset työryhmät tarkastelivat rajoitusten tarvetta säännöllisesti tartuntatautilain mukaisesti, ja alueelliset suositukset riippuivat pitkälti siitä, missä epidemiatilanteessa (perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe) alue oli (Voipio-Pulkki 2020). Täten sulkutoimet poikkesivat toisistaan epidemiatilanteen mukaan ja alueittain. Rajoituksia ja suosituksia purettiin kesän jälkeen toistamiseen keväällä 2021, ja epidemian hillinnän toimenpidetasoista luovuttiin toukokuussa 2021 (Pohjola ym. 2021).
Epidemian aikana alueelliset erot ovat näyttäytyneet suurina: korkeimmat ilmaantuvuusluvut olivat pitkään eteläisessä ja lounaisessa Suomessa, mutta suuria ja nopeita epidemia-aaltoja nähtiin myös pitkään rauhallisina pysyneillä alueilla (Pohjola ym. 2021). Esimerkiksi maalis-huhtikuussa 2020 Uusimaa eristettiin muusta Suomesta epidemian hillitsemiseksi. Poikkeustilan havaittiin tuottaneen alueellisia eroja väestön hyvinvointiin, ja esimerkiksi sosiaaliviranomaiset arvioivat väestön kokonaishyvinvoinnin heikommaksi Uudellamaalla kuin muualla Suomessa epidemian ensimmäisenä keväänä (Eronen ym. 2020).
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanke
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tuloksia on raportoitu syksystä 2020 alkaen Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa.
Tutkimuksessa selvitetään, miltä koronatilanne ja sen pitkittyminen vaikuttavat nuorten näkökulmasta, millaisia ovat heidän keinonsa selvitä siitä, miten he kokivat erilaiset rajoitustoimet ja niiden vaikutukset arkeensa ja hyvinvointiinsa sekä mitä palveluita nuoret ovat käyttäneet korona-aikana.
Tulosten raportointi verkkojulkaisujen muodossa mahdollistaa nuorten hyvinvointia ja sen vajeita koskevan tutkimustiedon tuomisen tuoreeltaan poliittisen päätöksenteon tueksi.
Toistuvat, puhelinhaastatteluina toteutetut aineistonkeruukierrokset muodostavat ainutlaatuisen seuranta-aineiston, jonka avulla nuorten tilanteen vaihteluja on mahdollista tarkastella koronatilanteen pitkittyessä.
Vastaajia kussakin aineistonkeruussa on ollut noin tuhat.
Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin jo alkusyksyllä 2020, kun pandemia-aikaa oli Suomessa eletty vajaat puoli vuotta. Muutaman kuukauden välein toteutettuja aineistonkeruita on tehty yhteensä viisi, joista viimeisin toteutettiin marras-joulukuussa 2022. Neljänteen ja viideen aineistonkeruuseen on sisällytetty uusia kysymyksiä epävarmuuden ja turvattomuuden tunteista muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Lisätietoja aineistoista löytyy tutkimushankkeen sivuilta.
Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
Aineisto
Tämän tekstin tulokset perustuvat kolmeen vuosien 2020 ja 2021 aikana toteutettuun haastattelukierrokseen. Ensimmäinen aineisto (n = 919) kerättiin syys-lokakuussa 2020, kun epidemia kiihtyi toiseen aaltoon (THL 15.10.2020 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Koronatapausten määrä kiihtyi etenkin Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan sekä Ahvenanmaan sairaanhoitopiirien alueilla. Pahimmille tautialueille viranomaiset määräsivät tiukkoja rajoituksia ja suosituksia, kuten etätyö-, maski- ja matkustussuosituksen sekä tiukennuksia ravintoloiden aukioloaikoihin ja yleisötilaisuuksien, ryhmäharrastusten ja kokoontumisten kieltoja (THL 24.9.2020 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Toinen aineisto (n = 1 020) kerättiin kolmannen korona-aallon jälkeen touko-kesäkuussa 2021, kun Suomessa valmistauduttiin yhteiskunnan asteittaiseen ja alueittaiseen avaamiseen. COVID-19-epidemian vuoksi maaliskuussa 2021 todetut poikkeusolot päättyivät 27.4. (Pohjola ym. 2021). Esimerkiksi koronarajoituksia purettiin huhtikuusta lähtien niin, että vapaa-ajan toimintoja ja ravintolarajoituksia kevennettiin valtakunnallisesti, ja kesälle ennustettiin kokoontumiskieltojen höllentämistä (esim. Helsingin Sanomat 9.4.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Kolmas aineisto (n = 1 003) kerättiin loka-marraskuussa 2021, kun epidemiatilanteessa oli hentoja tasaantumisen merkkejä ja silloisen täyden rokotussarjan – eli kahden rokoteannoksen – kattavuus oli 76 prosenttia koko väestön keskuudessa (STM & THL 21.10.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Aineistonkeruun aikana poistettiin rajoituksia ravintoloiden, yleisötilaisuuksien ja etätyön osalta (STM & VN 24.9.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.); STM 14.9.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Uusiin rajoitustoimiin lukeutui lokakuussa 2021 esimerkiksi koronapassin käyttöönotto alueilla, joilla oli koronarajoituksia, kuten pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä (STM, OKM & TEM 15.10.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Tilanne kärjistyi pian aineistonkeruun jälkeen vuoden lopulla omikronmuunnoksen saavuttua Suomeen: tapausmäärä ja tehohoidon kuormitus kaksinkertaistuivat joulukuussa loka-marraskuun vaihteeseen verrattuna (STM & THL 9.12.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Tämän Näkökulma-kirjoituksen kannalta huomionarvoista on se, että kolmannen kierroksen haastattelujen aikaan koronaepidemian hallinnassa oli siirrytty valtakunnallisen ohjauksen sijaan alueellista päätöksentekoa painottavaan strategiaan.
Aineistoon tehtiin paikkakuntaluokitus aluehallintovirastojen aluejaon mukaan (Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lappi, Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi). Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastot yhdistettiin aineistossa toisiinsa, ja lisäksi Ahvenanmaan valtionvirasto yhdistettiin Länsi- ja Sisä-Suomeen. Luokitusperusteeksi valittiin aluehallintovirastojen aluejako, koska lopulliset päätökset esimerkiksi sisäharrastuksista ja muista erityisesti lapsia ja nuoria koskevista rajoituksista tehtiin juuri aluehallintovirastojen tasolla. Lisäksi nuorten kokemuksia tarkasteltiin nuorten itse määrittelemän asuinpaikkakunnan tyypin mukaan. Joissain tapauksissa alun perin viisiluokkainen muuttuja on luokiteltu kolmeen seuraavasti: keskusta (ison kaupungin keskusta; pikkukylän tai pikkukaupungin keskusta), laita-alue (ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue; pikkukylän tai pikkukaupungin harvaan asuttu laita-alue) ja maaseutuympäristö.
Koronaepidemian jäljet eri alueilla
Haastateltujen lasten ja nuorten osuudet eivät eronneet toisistaan iän, sukupuolen tai pääasiallisen toiminnan mukaan eri aluehallintoviraston alueilla tarkasteltuna (taulukko 1). Perhe- ja asumismuodoissa oli pieniä, mutta tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja. Eri tiedonkeruukierroksien välillä ei ollut taustamuuttujien mukaisia merkitseviä eroja. Vastaajien suhteellinen samankaltaisuus eri puolilla Suomea on merkityksellistä siksi, että taustatietojen vertailussa havaittujen erojen voidaan päätellä johtuvan paikkasidonnaisista tekijöistä eikä esimerkiksi siitä, että vastaajat eri alueilla olisivat eri ikäisinä kovin erilaisissa elämäntilanteissa.
Toisen ja kolmannen tiedonkeruun haastatteluissa selvitettiin koronaan liittyviä konkreettisia kokemuksia. Koronarokotuksen sanoi loka-marraskuussa 2021 ottaneensa 81 prosenttia 12–24-vuotiaista. Enemmistö oli tuolloin kokenut myös karanteenin (55 %) ja harrastustoiminnan keskeytymisen (52 %). Oman tai läheisen sairastumisen koronaan oli kokenut 26 prosenttia touko-kesäkuussa 2021; loka-marraskuussa osuus oli noussut 32 prosenttiin.
Alueelliset erot koronaan liittyvien konkreettisten kokemusten yleisyydessä olivat suhteellisen pieniä (kuvio 1). Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella asuvat olivat muita useammin kokeneet koronan takia karanteenin, etätyöjakson tai oman tai läheisen sairastumisen koronaan. Myös lääkäriin, hammaslääkäriin tai muuhun terveyspalveluun oli jättänyt hakeutumatta suhteessa useampi Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella asunut nuori. Muissa kysytyissä asioissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Sen sijaan asuinalueen tyypin mukaiset erot olivat kautta linjan suuria siten, että kuvion 2 kuvaamat koronakokemukset olivat keskimääräistä yleisempiä suurissa kaupungeissa ja erityisesti niiden keskustoissa, mikä on merkityksellinen tieto tulkittaessa näissä paikoissa asuvien nuorten kokemusten kielteisyyttä (kuvio 2).
Aluehallintovirastojen tasolla lasten ja nuorten näkemyksissä koronarajoitusten ja muiden kokemusten myönteisyydestä tai kielteisyydestä ei ollut eroja. Sen sijaan nuorten itse kokeman asuinalueen tyypin mukaan oli selviä eroja siinä, että suurissa kaupungeissa ja erityisesti keskustoissa etäopetuksen, sosiaalisten kontaktien välttelyn sekä kirjastojen ja elokuvateattereiden sulkemisen vaikutukset oli koettu kielteisemmin kuin muualla maassa (kuvio 2). Maaseutuympäristössä asuvien lasten ja nuorten kokemukset puolestaan olivat keskimääräistä myönteisempiä riippumatta siitä, missä päin Suomea he maantieteellisesti ottaen sijaitsivat (kuvio 2.)
Maaseutuympäristössä asuvien lasten ja nuorten kokemukset puolestaan olivat keskimääräistä myönteisempiä riippumatta siitä, missä päin Suomea he maantieteellisesti ottaen sijaitsivat.
Ajallinen muutos koronarajoitusten koetuissa vaikutuksissa oli pääosin pientä. Kielteiset vaikutukset etätyöstä ja ravintoloita ja kahviloita koskevista rajoituksista kasvoivat ensimmäisen ja toisen tiedonkeruukierroksen välillä, mutta kehitys vaikutti pysähtyneen kolmanteen kierrokseen mennessä. Sen sijaan kielteiset vaikutukset ohjeistuksesta sosiaalisten kontaktien välttämiseen olivat jatkaneet kasvuaan kolmannelle haastattelukierrokselle syksyyn 2021 saakka.
Etäkouluun ja etätyöhön liittyvät kysymykset oli sidottu haastatteluajankohtaan (toisella kierroksella alkuvuoteen, kolmannella syksyyn), mikä tekee niissä tapahtuneet muutokset ymmärrettäviksi. Muissa kysymysmuotoiluissa tiedusteltiin koko korona-aikaan liittyviä kokemuksia, jolloin karanteenin ja oman tai läheisen sairastumisen kokeneita tulisi olla enemmän pandemian pitkittyessä. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan tuloksissa havaitaan myös rajoituksiin liittyviä laskevia osuuksia. Kevääseen 2021 verrattuna syksyllä raportoitiin esimerkiksi vähemmän harrastusten keskeytymistä (Salasuo & Lahtinen 2021) ja suunnitellun terveyspalvelun peruuntumista (Lahtinen & Myllyniemi 2021) koronan takia.
Tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että kolmas tiedonkeruu toteutettiin suvantovaiheessa juuri ennen kolmannen virusaallon saapumista, aikana, jolloin tiukkoja rajoituksia ei ollut vielä asetettu. Tuloksia ei aina voi tulkita kirjaimellisesti, vaan kenties osa haastatelluista on kysymyksen sanamuodosta riippumatta arvioinut vastaustaan haastatteluhetken tilanteen mukaan.
Verrattaessa koronan vaikutuksia hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään kolmella aineistonkeruukierroksella vaikuttaa tilanne pysyneen varsin vakaana. Lähes kaikilla haastatelluilla nuorilla on koko seurannan ajan ollut luotettava ystävä ja luotettava aikuinen, joiden kanssa puhua koronaan liittyvistä huolista (kuvio 3). Molemmilla vuonna 2021 tehdyillä haastattelukierroksilla nähtiin myös myönteisiä merkkejä, sillä useampi oli samaa kuin eri mieltä tilanteen helpottumisesta edeltävinä viikkoina. Siinä missä vuonna 2020 vain vähemmistö nuorista näki koronapandemialla olleen maailmassa myös myönteisiä vaikutuksia, oli pandemian pitkittyessä jo enemmistö tätä mieltä.
Myönteisten signaalien ohessa on kuitenkin tärkeää huomata, että vain harvempi kuin yksi viidestä arvioi elämänsä olleen pääasiassa mukavampaa kuin ennen. Myöskään trendit eivät suinkaan ole pelkästään kohden parempaa, ja varsinkin yksinäisyys on jyrkästi lisääntynyt korona-ajan pitkittyessä. Samoin alakuloisuuden, ahdistuksen ja pelon tuntemukset sekä ajatus siitä, että korona-aika jättää pysyviä jälkiä, ovat yleistyneet. Nämä tulokset ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa, kuten THL:n kansallisen arvion, jonka mukaan nuorten jo muutenkin vuosia yleistynyt ahdistuneisuus- ja masennusoireilu kääntyi entistä jyrkempään kasvuun koronavirusepidemian alkuvuosina (Hetemaa ym. 2022). Taustalla on monia syitä mutta myös erilaisia vaikutusmekanismeja. Esimerkiksi etäkoulun itsessään tiedetään stressanneen nuoria korona-aikana (Lahtinen, Laine & Pitkänen 2021), mutta etäopiskelun vuoksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tehtäviä terveystarkastuksia siirtyi myöhemmäksi tai jäi toteutumatta, mikä heikensi mahdollisuuksia tunnistaa ongelmien varhaisen tuen tarvetta (Hetemaa ym. 2022).
Aluehallintovirastojen toimialueiden vertailussa ei ollut merkitseviä eroja hyvinvointikysymyksissä. Koetun asuinalueen mukaiset erot sen sijaan ovat joissain kysymyksissä varsin selviä, kuten kuviosta 4 nähdään. Isojen kaupunkien keskustoissa asuvat nuoret raportoivat muita selvästi enemmän yksinäisyydestä sekä alakuloisuudesta, ahdistuksesta tai pelosta. Erot etenkin maaseutuympäristöissä asuviin olivat suuria (kuvio 4).
Ajallisessa seurannassa havaittiin 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä lievää polarisaatiosuuntausta yksinäisyydentunteissa siten, että toisin kuin harvemmin asutuilla seuduilla on isojen kaupunkien keskustoissa asuvien nuorten yksinäisyys jatkanut yleistymistään. Suurten kaupunkien keskustojen nuoret olivat muita useammin myös sitä mieltä, että korona-aika jättää pysyvän jäljen heidän elämäänsä, eikä pandemian jättämä jälki muiden tutkimustulosten perusteella ollut heille myönteinen. Varsin harva nuori ylipäätään jakoi näkemyksen siitä, että elämä korona-aikana olisi ollut mukavampaa kuin ennen, mutta myönteiset korona-ajan näkemykset olivat kuitenkin merkitsevästi yleisempiä pikkukylän tai pikkukaupungin harvaan asutuilla laidoilla kuin isojen kaupunkien keskustoissa.
Johtopäätökset
Koronaepidemia on ollut suuri historiallinen ja poikkeuksellinen terveysuhka Suomen historiassa. Aiemmin poikkeusolot oli säädetty vain sotatilassa. Toisen maailmansodan aikana maaseudun ja kaupunkien välillä todentui poikkeustilayhteys (Kopomaa 2005), jossa etenkin kaupunkien sosiaalinen elämä ja niiden tarjoamat palvelut olivat kaventuneessa tilassa.
Tulokset osoittavat, että epidemia iski kovemmin Helsinki-Uusimaa-alueelle kuin muuhun Suomeen ja keskustoihin kovemmin kuin harvemmin asutuille alueille. Etelä-Suomen aluehallintovirastoalueella nuoret kokivat suhteessa enemmän karanteenissa olemista ja sosiaaliset rajoitustoimet koettiin kielteisemmin verrattuna muihin alueisiin. Myös nuorten yksinäisyys ja ahdistus oli yleisempää pääkaupunkiseudulla. Koronaan liittyvien kokemusten erot olivat aluehallintovirastojen toimialueiden vertailussa suhteellisen pieniä.
Sen sijaan vastaajan kokemuksella välittömän asuinalueen luonteesta näytti olevan kautta linjan voimakkaampi merkitys koronan hyvinvointivaikutuksiin kuin maantieteellisellä alueella. Kaupunkien keskustojen lapset ja nuoret olivat kokeneet koronarajoitukset kielteisemmin ja näkemykset korona-ajan vaikutuksista synkemmin kuin kaupunkien tai kylien laitamilla ja maaseudulla asuvat, kun taas aluehallintovirastojen toimialueiden vertailussa ei ollut merkitseviä eroja hyvinvointikysymyksissä.
Kaupunkien keskustojen lapset ja nuoret olivat kokeneet koronarajoitukset kielteisemmin ja näkemykset korona-ajan vaikutuksista synkemmin kuin kaupunkien tai kylien laitamilla ja maaseudulla asuvat.
Havainnot viittaavat siihen, että aluehallintovirasto oli alueellisten erityispiirteiden huomioimiseen liian suuri yksikkö. Tämä nostaa esiin myös laajemman, Suomen maantieteellisistä seikoista johtuvan koronaepidemiaan hallintaan liittyvän problematiikan. Nuoret saattoivat kokea koronarajoitukset epäoikeudenmukaisiksi, kun tietyn aluehallintoviraston harvaan asutuilla alueilla rajoitettiin elämää yhtä tiukasti kuin keskuksissa.
Aineiston perusteella koronaepidemialla on ollut vaikutuksia myös eri puolilla asuvien nuorten työllisyyteen, ja kaupungeissa asuvien nuorten on pitänyt sopeutua lomautuksiin ja peruuntuneisiin töihin sekä ansionmenetyksiin. Rajoitukset iskivät erityisen raskaasti naisvaltaisiin palvelualoihin, kuten matkailu-, ravintola- ja kulttuurialoihin (Honkatukia ym. 2020, 146), jotka sijaitsevat suureksi osaksi kaupungeissa.
Keskuksissa asuvien nuorten stressiä voi mahdollisesti selittää se, että vapaa-ajanviettotavat suurissa kaupungeissa ovat yleensä alttiimpia koronarajoitusten vaikutuksille. Kaupungeissa esimerkiksi asutaan ahtaammin, ja kontaktien välttely on kaupungissa huomattavasti hankalampaa kuin maaseutumaisessa ympäristössä. Myös arjen ja työelämän epävarmuuteen liittyvät tekijät voivat selittää epidemian aiheuttamia eroja ja vaikutuksia asuinalueittain tai väestöryhmittäin (Pimenoff ym. 2020).
Keskuksissa asuvien nuorten stressiä voi mahdollisesti selittää se, että vapaa-ajanviettotavat suurissa kaupungeissa ovat yleensä alttiimpia koronarajoitusten vaikutuksille.
Suomessa koronaepidemialla on ollut vaikutuksia myös terveyspalveluiden saamiseen sekä kasvaneeseen palvelutarpeeseen: erikoissairaanhoitoon pääsyssä on ollut merkittäviä alueellisia eroja (Reissell ym. 2022, 86–88). Sairaalahoidon kuormitus on ollut suurempaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, ja erikoissairaanhoidon palveluvelka on painottunut pahimmille epidemia-alueille (emt). Erityisesti lasten ja nuorten oli vaikeaa päästä psykiatriseen hoitoon paikoittain (YLE 28.4.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Samanaikaisesti pandemian kanssa myllännyt korkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon uudistus aiheutti ruuhkaa terveyspalveluihin opiskelijakaupungeissa vuonna 2021. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten peruuntuminen on mahdollisesti heikentänyt mahdollisuuksia tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien varhaisen tuen tarvetta (Hetemaa ym 2022). Hoitovelka on näkynyt erityisesti psykiatri- ja psykologipalveluissa, jotka eivät ole pystyneet aina vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen (emt).
Etäkoulu ja terveyspalveluiden peruuntuminen ovat olleet yhteydessä nuorten kokemaan stressiin (Lahtinen ym. 2021). Esimerkiksi Tilastokeskuksen valtioneuvoston toimeksiannosta toteuttaman Kansalaispulssi-kyselyn mukaan ovat nuoret korona-aikana ylipäätään olleet muita ikäluokkia stressaantuneempia ja heidän mielialansa on ollut muita matalammalla (Parikka ym. 2021; Lahtinen & Myllyniemi 2021; Lahtinen ym. 2021).
Tarkastelumme perusteella yksinäisyyden tuntemukset ovat olleet yleisimpiä isojen kaupunkien keskustoissa asuvilla lapsilla ja nuorilla. Kauppisen, Lahtisen ja Haikkolan (2021) tutkimuksessa yksin asuvilla ja harrastuksen keskeyttäneillä sekä etäopetukseen siirtyneillä nuorilla oli suurentunut riski kokea yksinäisyyttä verrattuna muulla tavoin asuviin.
Pandemian kaltaiseen maailmanlaajuiseen terveysuhkaan kriisivarautuminen on eronnut eri alueilla, ja paikkakuntien valmiudet kohdata kriisi on vaatinut myös varautumissuunnitelmien päivittämistä (Kihlström ym. 2021). Poikkeusajassa kaupunkien läheisyydessä olevat monitoiminnalliset viheralueet ovat myös osoittautuneet merkityksellisiksi ja osallisuutta lisääviksi tiloiksi (GreenPlace-hanke 2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Harvaanasutuilla alueilla asuvien nuorten myönteisiin korona-ajan kokemuksiin ovat voineet vaikuttaa digiharppauksessa pitkien työ- ja koulumatkojen poistuminen ja näin etäajan helpotukset arkeen. Vehkalahden, Armilan ja Siveniuksen (2021) korona-aikaan tehdyssä tutkimuksessa kaupungista maaseudulle muuttaneiden haastateltujen nuorten mukaan maaseutumainen ympäristö koettiin turvallisena tilana viettää poikkeusarkea, esimerkiksi luonnossa liikkumisen koettiin tasapainottavan etäopintojen arkea.
Vehkalahden, Armilan ja Siveniuksen (2021) korona-aikaan tehdyssä tutkimuksessa kaupungista maaseudulle muuttaneet haastatellut nuoret kokivat maaseutumaisen ympäristön turvalliseksi tilaksi poikkeusarjen viettämiseen. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen tasapainotti nuorten mukaan etäopintojen arkea.
Kaupungissa asuvien nuorten mahdollisuudet elää tapahtumarikasta nuoruutta vapaa-ajan-, kulttuuri- ja ravintopalveluiden sulkeuduttua kaventuivat. Jatkossa olisi kiinnostavaa tarkastella, miten nuorten vapaa-ajanviettotavat ovat muuttuneet korona-ajan seurauksena. Näin tehdään muun muassa Nuorisotutkimusverkoston Paikkataju-hankkeessa, jossa perehdytään jalkautuvan nuorisotyön opastamana nuorten käsityksiin korona-ajan kaupungeista sekä julkisten ja puolijulkisten tilojen ja ”hengailun” saamiin merkityksiin nuorten arjessa.
Kirjoittajat
Alix Helfer
YTM, tutkija
Nuorisotutkimusverkosto
alix.helfer@nuorisotutkimus.fi
Sami Myllyniemi
VTM, tilastotutkija
Nuorisotutkimusverkosto
Toimitus
Verkkotoimitus Sarianne Karikko, kuvioiden taitto Tanja Konttinen ja kielentarkistus Katja Tiilikka.
Lähteet
Eronen, A. & Koponen, E. & Londén, P. & Hiilamo, H. & Ilmarinen, K. & Jokela, M. & Karjalainen, P. & Karvonen, S. & Kivipelto, M. & Leemann, L. & Saikku, P. (2020) Sosiaalibarometri 2020. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.
Finlex (2016) Tartuntatautilaki. Tartuntatautilaki 1227/2016 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Viitattu 18.4.2022.)
GreenPlace-hanke (2021) Ulkoilu ja luonnon merkitys Turussa koronakeväänä 2020. https://storymaps.arcgis.com/stories/655d59a3c1ee458bbcdb42020a5e2b6a (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Viitattu 14.4.2022.)
Helsingin Sanomat (9.4.2021) https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007909557.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 16.3.2022.)
Hetemaa, Tiina & Knape, Nina & Kokko, Petra & Leipälä, Jaana & Ridanpää, Hannele & Rissanen, Pekka & Suomela, Tuuli & Syrjä, Vesa & Syrjänen, Taru (2022) Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2020. Päätösten tueksi 3/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-840-8 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Kansalaispulssi. Tilastokeskuksen valtioneuvoston toimeksiannosta toteuttama koronatilanteeseen liittyvä kysely. https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/kansalaispulssi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 17.3.2022.)
Kauppinen, Eila & Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta (2021) Nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. (Ilmestynyt 17.9.2021.)
Honkatukia, J. (2020) Koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutukset kansantalouteen. Teoksessa Kestilä, L. & Härmä, V. & Rissanen, P. (toim.) (2020). Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kihlström, Laura & Huhtakangas, Moona & Karreinen, Soila & Viita-aho, Marjaana & Jormanainen, Vesa & Keskimäki, Ilmo & Tynkkynen, Liina-Kaisa (2021) Globaali pandemia ja paikalliset ratkaisut – COVID-19 pandemian paikallinen hallinta ja johtaminen Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 52/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kopomaa, T. (2005) Kriisioloihin varautunut kaupunki. Yhdyskuntasuunnittelu, 43(2), 6–26.
Lahtinen, Jenni & Laine, Riku & Pitkänen, Tuuli (2021) Koronaan liittyvät kokemukset stressaavat nuoria. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja.
Lahtinen, Jenni & Myllyniemi Sami (2021) Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. (Ilmestynyt 16.2.2021.)
Parikka, Suvi & Holm, Noora & Ikonen, J & Koskela, Timo & Kilpeläinen, Heikki & Lundqvist, Annamari (2021) Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys, elintavat ja opiskeluryhmään kuuluminen. KOTT 2021 -tutkimuksen tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/documents/10531/5589167/KOTT2021-tutkimuksen+perustulokset.pdf/db343de6-25d0-0964-42a9-ffe268d9932d?t=1639369139813 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pimenoff, Ville & Harrikari, Timo & Toivanen, Otto & Ylöstalo, Hanna & Vainikainen, Mari-Pauliina & Mäkinen, Saku & Arponen, Anni & Heinikoski, Saila & Limnéll, Jarno & Salo, Ahti (2020) COVID19-tutkimuskatsaus 2/2020. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090468628 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Viitattu 11.03.2022.)
Pohjola, P. & Voipio-Pulkki, L. & Koskela, S. & Siikavirta, J. (2021) Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Reissell, R & Leipälä, J.& Tuominen, P. & Keskimäki, I. (2022) Erikoissairaanhoito. Teoksessa Kestilä, L. & Härmä, V. & Rissanen, P. (toim.) (2020). Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Salasuo, Mikko & Lahtinen, Jenni (2021) ”Edelleen harmittaa”- Nuorten kokemus harrastamisen keskeytymisestä korona-aikana ja sen yhteys vapaa-ajan tyytyväisyyteen. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. (Ilmestynyt 14.9.2021.)
STM (14.9.2021) Ravitsemisliikkeiden rajoituksia kevennetään. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/ravitsemisliikkeiden-rajoituksia-kevennetaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.3.2022.)
STM & OKM & TEM (15.10.2021) Koronapassi voidaan ottaa käyttöön, maahantulosäännösten voimassaoloa jatketaan. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/koronapassi-voidaan-ottaa-kayttoon-maahantulosaannosten-voimassaoloa-jatketaan?languageId=fi_FI (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.3.2022.)
STM & THL (21.10.2021) Koronarokotusten tilanne. STM:n ja THL:n tilannekatsaus koronavirustilanteesta. https://stm.fi/documents/1271139/95450212/STM_THL_koronainfo_211021.pdf/0f446799-8a68-26d6-9c1b-8d12212235d9/STM_THL_koronainfo_211021.pdf?t=1634818056744 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.3.2022.)
STM & THL (9.12.2021). Viime viikolla todettiin noin 9 400 uutta koronatapausta, tehohoidon kuormitus lokakuun loppuun nähden kaksinkertaistunut. STM:n ja THL:n tilannekatsaus koronavirustilanteesta. https://stm.fi/-/viime-viikolla-todettiin-noin-9-400-uutta-koronatapausta-tehohoidon-kuormitus-lokakuun-loppuun-nahden-kaksinkertaistunut (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.3.2022.)
STM & VN (24.9.2021) Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä – työpaikoilla voidaan alkaa valmistautua etä- ja läsnätyön yhdistämiseen. https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtakunnallinen-etatyosuositus-paattyy-lokakuun-puolivalissa-tyopaikoilla-voidaan-alkaa-valmistautua-eta-ja-lasnatyon-yhdistamiseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (valtioneuvosto.fi) (Viitattu 10.3.2022.)
THL (24.9.2020) Suositus kasvomaskien käytöstä on päivitetty – suositukseen on lisätty ohjeita tilanteeseen, jossa epidemia kiihtyy tai leviää. Ajankohtaista. https://thl.fi/fi/-/suositus-kasvomaskien-kaytosta-on-paivitetty-suositukseen-on-lisatty-ohjeita-tilanteeseen-jossa-epidemia-kiihtyy-tai-leviaa?redirect=%2Ffi%2F. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Viitattu 10.3.2022.)
THL (15.10.2020) Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut merkittävästi. https://thl.fi/fi/-/koronavirustartuntojen-maara-on-kasvanut-merkittavasti?redirect=/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Viitattu 10.3.2022.)
THL (12.1.2022) COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 12.1.2022. https://thl.fi/documents/533963/5860112/COVID-19-epidemian+hybridistrategian+seuranta++tilannearvioraportti+12.1.2022.pdf/6e43bf10-0bf9-3757-b471-f8abe125be8f?t=1642072806093 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 16.2.2022.)
THL (6.4.2022). Pitkittynyt koronapandemia ja henkilöstöpula kasvattivat hoitovelkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa – THL arvioi Suomen sote-palvelut. https://thl.fi/fi/-/pitkittynyt-koronapandemia-ja-henkilostopula-kasvattivat-hoitovelkaa-sosiaali-ja-terveyspalveluissa-thl-arvioi-suomen-sote-palvelut (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Viitattu 10.4.2022)
Vehkalahti, K. & Armila, P. & Sivenius, A. (2021). Emerging Adulthood in the Time of Pandemic: The COVID-19 Crisis in the Lives of Rural Young Adults in Finland. Young. 29(4), 399–416. https://doi.org/10.1177/11033088211026502 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Voipio-Pulkki, L. (2020) Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Helsinki: sosiaali- ja terveysministeriö.
YLE (28.4.2021). Nuoria on psykiatrisessa hoidossa enemmän kuin koskaan, ja korona on vain yksi syy: kuuntele, miksi vika on professorin mielestä yhteiskunnassa. https://yle.fi/uutiset/3-11899434. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Yleisradio. (Viitattu 10.4.2022.)
